lauantai 30. huhtikuuta 2016

Wappuhyppelöt | Video

Äiti hyppää taas!
Ratsastusseuramme on perinteisesti järjestänyt joka vappu harjoituskilpailut, joissa pidetään hauskaa. Buffa on aina loistava, ja luokat alkavat puomeista, edeten ristikko, 70 cm, 80 cm, 90-100 cm ja vapaavalintainen korkeus yli 100 cm.

Kuvasta kiitämme Tuolta saapuu Charly -blogin Sannaa.
Buffa on ihan mahtava, ja myös perheitä ja muita tuttuja tulee yleisöksi nauttimaan tunnelmasta ja herkuista. Paras asu palkitaan, ja usein myös hevosilla on vappuluukki... on nähty pinkkiharjaisia ponejakin. Mukana on ratsukoita lähialueen muilta talleilta. Tilojen kapasiteetti asettaa rajoitteita isompien kisojen suhteen, mutta hyvin saatiin traikut mahtumaan. Tällä kertaa myös ilma oli mitä parhain.

Paras asu kilpailun suloinen voittaja ja kisan nuorin ratsastaja. 
Pidemmittä puheitta, alla videot (jotka eivät kuvausteknisesti todellakaan edusta lajinsa parhaimmistoa, mutta siinä ne nyt on, jos jotakuta kiinnostaa).

60 cm - clear round
Menin ristikkoluokan, joka oli nostettu 60 cm ja muuten kuin 70 cm, mutta clear round -arvostelu, eli ei uusintaa. Tässä oli yhteensä 8 estettä, eikä yhtään sarjoja. Rata sujui ihan hyvin, kentän päädyssä hevonen vähän pomppi, mutta pahempia sätkyjäkin nähtiin. En oikein tiedä, mikä siinä päädyssä nyt oli niin kummallista. Mutta siksihän harjoituskisoja pidetään. No, omani oli minisätky, ei siinä mitään. Kakkosesteellä ajauduin oikealle ja 70 cm radalla vielä pahemmin. Ratsastin kyllä ihan hyvän tien, eli jotain tuossa nyt tapahtuu, ei ole kaarteessa tarpeeksi hyvin apujen välissä tms.


70 cm - 0-0
70 cm luokassa oli lopussa uusinta, eli kahdeksannen esteen jälkeen seuraavat viisi estettä. Tämä oli elämäni ensimmäinen uusinta, kisathan olivat siis minun toiset vasta. Hyppäreillä en ole ratsastanut uusintaa, vaan mennyt perusradan aina yrittäen saada ensimmäistä rataa siistimmän ja hallitumman suorituksen. Kuvittelin tässä nyt ratsastavani kauhean lujaa, mutta onhan tuossa vielä varaa lisätä vauhtia. Lisäksi huomaan videolta tekeväni melko pitkät tiet (ratsastaessa ei tietenkään tuntunut siltä). Kun alla on kuumahko hevonen, eikä uusintaa ole yhtään harjoiteltu, niin ei ihme ettei käänny pienemmin.


Uusintaan oli myös aika nerokkaasti suunniteltu ensin kolmen todella tiukan käännöksen putki, ja sitten pidemmät pätkät, joissa piti mennä lujaa. Rata oli valmentajani Lilo Kainulaisen käsialaa. Tykkäsin todella paljon tästä radasta.

Fiilikset
Toiset kisat takana, ja edelleen meni kivasti. Nyt treeniä lisää. Hyvä fiilis.

Kotona poni oli vähän villimpi kuin vieraskisoissa, mutta kuitenkin hyvin hallittavissa ja mukava ratsastaa. Edellisenä päivänä se oli laiskanpuoleinen, mutta heti verkan alussa tunsin että poni on elementissään.  Aivan ihana on tuommoinen poni, joka syttyy kisoissa.

Melko nopeasti kilpailuvietti nousee, vaikka ei ole pitänyt itseään erityisen kilpailuhenkisenä. Se on ehkä hyvä juuri näin: sitä tsemppaa kunnolla, mutta ei ota paineita siitä, jos ei sijoitu. Radalla oleminen tuntui hauskalta. Olen selvästikin löytänyt lajini.

Poni on nyt käynyt kahtena peräkkäisenä viikonloppuna kilpailut, joissa kaksi luokkaa. Lisäksi keskiviikkona oli hyppäri. Se on nyt ansainnut löysän ja rennon maastoreissun huomenna.

0 comments:

Lähetä kommentti

Kiva kun poikkesit. Jätä kommentti tänne! Kerro omista kokemuksistasi?