Hästbackan iltakisat 28.6.2017 | Video

Hästbackan iltakisat sattuivat keskiviikolle, jolloin meillä on yleensä estevalmennus eli hyppypäivä, joten päätimme lähteä neljän ratsukon voimin kisoihin.

Hyppäsin 60cm ja 80cm luokat. Toiveissa on nousta tällä kaudella 90cm tasolle, mutta nyt alkukaudesta en tunne olevani vielä valmis, vaikka treeneissä olen 90cm ratoja hypännyt. Talvella estetreenissä oli muutamia pausseja vuoroin oman vuoroin hevosen kunnon takia, ja sen kyllä huomaa, kun meininki on tuntunut haparoivammalta kuin viime kesänä. Pientä takapakkia siis. Kaikki ajallaan, ja korkeutta on turha ahnehtia jos ei koe olevansa valmis, mielestäni se ei ole reilua hevosellekaan.

Kisat menivät ihan hyvin, vaikka onnistuin generoimaan kunnon jännityksen kisapäivälle. En tiedä mitä jännitän kun hevoseni on kisoissa viihtyvä tapaus, kai se on vain oman rutiinin puutetta. Eli enemmän startteja alle! Ani kyttäili ja pomppi radan takaosassa.

60cm oli clear round, ja se sujui hyvin, jos ei huomioida Anin pomppimista siellä sun täällä, kun kentän ympäristössä ole kaikkea arveluttavaa. Erityisesti kentän takaosassa ja esteellä nro 6. Olin tähän rataan tytyväinen, Ani tuntui hyvältä, enkä itsekään sössinyt mitään.

80cm -luokassa oli uusinta. Saimme sekä perusradan että uusinnan nollat, mutta aika oli melko huono. Sijoituimme 10. sijalle, luokassa 7 sijoittui. Ani ei tuntunut hirveän energiseltä, ja halusin mieluummin tiukat ja hallitut tiet kuin koittaa puristaa hirveästi lisää laukkaa. Reiteillä hilluva toinen ratsastaja häiritsi suoritusta, ja esteelle nro 12 kertakaikkiaan unohdin tehdä lyhyemmän tien. No, ens kerralla jos koittaisi lisää kaasua ja tiukemmat tiet. Ihan hyvä kisailta oli!

Read More

ER Hööks Summer Cup Hästbackassa | Video

Käytiin tänään hyppäämässä Kirkkonummen Hästbackan tallilla iltakisat, joista jäi hyvä mieli ja oltiin jopa sijoittuneiden joukossa. Ei ollut hevonen eikä ratsastaja parhaimmillaan (ratsastajalla taas isosti univajetta), mutta räpiköitiin nollilla läpi ensin 60 cm clear round -luokka. Hööks Summer Cup -osakilpailu on 80 cm luokka, ja siitä tulos 0-0. Osallistujia oli ilmoittautunut 36.

Lämpötila oli 22°C, ja Ani on lämpökeleillä aika rento tapaus (ei kyttäillyt mitään koko reissulla). Se oli vähän verkkainen verkan alussa, mutta alkoi kyllä reippaasti tehdä hommia. Emme ole yleensä kuvanneet verkkaa, mutta ihana kisahoitajamme Liina kokeili videointia verkan aikana, joten pikku pätkä siitä tuossa (kesto 1 min). Eipä tuossa mitään ihmettä ole, hypellään okseri ja koitetaan laukata muiden ratsukoiden joukossa. Valkku huutaa, että teen liikaa duunia kropalla - tuohon suuntaan askel on jotenkin semmoinen, että lähden kompensoimaan siellä jotain. Pitäisi istua hipihiljaa ja pistää poni liikkumaan reippaammin. Valkku komentaa myös jalkoja paremmin alas ja pää suoraan. Hypyissä voisin olla paremmin mukana. Kuten sanottu, olin katkiväsynyt ja siihen nähden ihan ok.

Video: pätkä verkasta (n. 1 min)

60 cm luokka alkoi jotenkin niin nopsaan, etten ihan saanut Ania sytytettyä siinä lähtiessä, ja se sai jonkun "tammakohtauksen" ja pudisteli päätään. Se ei ollut yhtä kuulolla kuin verkassa oli, ja olin itsekin vähän ulapalla. Se ei ole ikinä tehnyt noin ratsastaessa, veikkaan ötökkä korvassa tai jotain. Myös kesken radan pompittiin jotain vastaavaa kentän päädyssä. Se kuitenkin hyppää sydämellään, videosta näkee kuinka se korjailee kun askel ei sovi ja virtaa on hieman liian vähän.

Video: 60 cm clear round (1:35)

Toisen luokan alussa mietin kuinka mahdan selvitä, mutta sain jotenkin kerättyä itseni, muistin radan, ja ratsastin kaikki lyhyimmät tiet uusinnassa. Esteeltä numero 9 esteelle 10 oli aika tiukka, harva uskalsi vetää lyhintä reittiä 7/13:n edestä, koska 10 piti hypätä sitten todella kurvaten. Vielä kun saisi nuo käänmökset kentän päissä tiukemmiksi. Eli tässä 11 --> 12 ja 13 jälkeen. Siellä kun on tilaa ja Ani hyppää isosti niin minulla menee yksi laukka-askel hukkaan, kun koitan kerätä itseni tasapainoon. Jos askel ei sovi niin Ani hyppää joko ison hypyn kauempaa tai ottaa pikkuaskeleen ponnistaessa. Yleensä olen näissä ihan kuulolla mutta tänään piuhat ehkä hieman hitaalla. :D

Video: Hööks Summer Cup 80 cm (1:53)

Tammalla oli joku ihan outo päivä, se polki kiukkuisena jalkaa vesiboksissa jo lähtiessä, kun vesi oli liian lämmintä, ja kisapaikallakin laittaessamme varusteita. Heilutteli päätä tuossa radalla, yms. Kotona nautiskeli tyytyväisenä kaula ojossa, kun harjasin rivakasti magic brushilla, mutta näytti hampaita kun koskin yhtä kohtaa vatsassa. Se siis tykkää omasta ihmisestään, ei pure, mutta se näytti niitä suurieleisesti, että ymmärsin. Itse asiassa osa sen temppuilua oli, että se olisi halunnut rapsuttaa vatsaa. Hän on ollut vaihtelevien säiden takia pari päivää ilman ötökkälointa, kiristäähän se hermoja. Ei se usein mieltään osoita, joten antaa hänen olla. Intopiukeana oli kuitenkin kotipihassa kiire autoon, kun lähtöä tehtiin. Loimi tekee comebackin pesukoneen kautta. ;)

Valkun "pää suoraan!" -kommentti verkassa on tainnut jo radalla unohtua.

Hästbackassa oli lähtölistojen mukaan yli 130 starttia koko illan aikana. ER:n kisat ovat suosittuja, sillä ne on todella hyvin järjestetty: on kuulutukset maneesissa, pitävät kirjaa siitä millä lähtönumerolla milloinkin pääsee verkkaan, kun verkasta poistuu kirjaavat ylös ja tieto kulkee verkkapaikan ja kentän välillä. Kaikki on suunniteltu - pysäköintipaikat, missä hevosten kanssa ollaan ja odotetaan, ja niin edelleen. Pari vuotta sitten oli vielä kaoottisempi meininki ratsukkojen norkoillessa siellä täällä odottamassa vuoroaan, mutta nykyään kaikki tällaiset on mietitty todella hyvin. Ja hyppäämisen kannalta on olennaista, että kentän ja maneesin pohjat ovat hyvät. Myös radat ovat olleet hyvin suunniteltuja - loogisesti eteneviä, mutta aina jotain pientä muistettavaa kuitenkin.

Liina <3

Koko reissu oli tosi kiva, kisakaverilla meni hyvin ja meillä oli molemmilla kaksi ruusuketta kotiintuomisina. Meillä oli myös vallan mainio groomi Liina, joka on ollut nyt muutamia kertoja apuna ja äänestämme kiitollisina jatkoon kaikkiin tuleviin kisoihin.

Read More

ER estekisat 15.6.2016 | Video

Postauksen still-kuvat Mikaela K. Kiitos!

Keskiviikkona kävimme Evitskogin Ratsastajien järjestämissä 1-tason kilpailuissa, jossa hyppäsimme 60 cm clear round -luokan sekä 80 cm Hööks Summer Cup -osakilpailuluokan.

Lippu heilahtaa...

Päivä helli 20°C lämmöllä ja auringonpaisteella, mutta ei ollut kuitenkaan liian kuuma. Kisat oli taas ER/Hästbackan tapaan oikein sujuvasti järjestetty. Verkka oli maneesissa, ja rata ulkokentällä. Topakat toimihenkilöt pitivät järjestystä yllä, esimerkiksi maneesin ovella oli nimenhuuto, eikä liian aikaisin päässyt maneesiin. Samalla järjestäjillä muodostui täsmällinen käsitys poisjääneistä. Kun ratsukkoja on liikkeellä paljon, voi kaikenlaisia vaaratilanteita syntyä hyvin helposti, joten tiukka kuri lisää kaikkien turvallisuutta.

Käännä, käännä, käännä!

Nämä oli meidän toinen kerta Hästbackassa, ja viidennet kisat ikinä. Nythän meillä on tarpeen hankkia kisarutiinia ja samalla tietenkin jäsentyy mihin kotona treeneissä pitäisi panostaa erityisesti. Etukäteen jännitti, miten ehdin laittaa hevosen valmiiksi ja niin edelleen, kun edellisellä kisareissulla aikataulu meni aivan puihin. Kaikki sujui kuitenkin hyvin, Hästbackassa etäisyydet ovat lyhyet ja kentän kuulutukset siellä kuuluvat myös maneesissa.

Tämä oli myös toinen kerta kun osallistuimme 80 cm luokkaan ja tulos siitä jälleen 0-0. Sen sijaan 60 cm luokassa tuli yksi kielto. Minulla ei tavallaan ole mitään suorituspaineita menestymisen kannalta kisoista - haluan kehittyä ja parantaa suoritusta. Siitä huolimatta oma jännityksensä siinä kuitenkin on. Ehdinkö, muistanko kaikki tavarat, muistanko radan, toivottavasti en mokaa mitään totaalisesti niin että valkku saa hävetä silmät päästään. Toisaalta jos menee huonosti, niin sitä voi lohduttaa itseään, että hei, aikuisena aloitin koko touhun vasta puoli vuotta sitten, tässä vasta kartutetaan kokemusta ja kerätään rutiinia. Eniten jännitys tuntuu ennen kuin on päässyt aloittamaan verkkaa. Kun verkka lähtee etenemään, mennään valmentajan ohjeilla ja keskitytään. Omaa vuoroa odottaessa voi myös jännittää taas hieman, mutta se tunne on poissa kun pääsee valmistautumaan edellisen ratsukon suorituksen aikana. Keskityn siihen etten vain ole toisen ratsukon tiellä. Sitten oma vuoro ja vaan mennään.

Ihana, kaunis Ani. <3

Koska hommassa ryhtyy niin tsemppaamaan, herää siinä pakostakin kilpailuvietti. Sitten kuitenkin iskee realismi, kun huomaa, ettei vielä oma suoritus pysty menemään sitä oman superegon viitoittamaa linjaa. Kaivertamaan omaa egoa jää sitten ehkä se, ettei yllä superegon odotusten tasolle (=mielikuva siitä, kun GP-ratsastaja etenee hillityn hallitun tarkasti esteeltä toiselle), vaikka tsemppaa täysillä.

Tässä meidän radat videoina. Pahoittelen tärähdyksiä ym. (kuvaajaksi värvätty tallikaveri) mutta kyllä näistä kuitenkin selvää saa, jos joku on kiinnostunut. Itseäni varten mä tietysti ensisijaisesti haluan nämä videot, jotta voin niitä analysoida ja oppia. Mutta koska mun blogini teema on seurata miten keski-ikäiseksi juuri ja juuri tullut aikuisihminen oppii ja kehittyy ensimmäisen oman hevosen kanssa, ei minulla ole mitään tarvetta pitää jotain kulisseja ja peitellä pieleen menneitä juttujakaan. Sattuu sitä muillekin, ja aina pitää vaan koota itsensä ja uusi tsemppi + valkun ohjeet. On tietysti kurjaa, että mikä tahansa postaus tai suoritus voi joutua HT-netissä paskamyrskyyn, nyt viimeaikoina on siellä taas kirjoitettu kaikenlaista inhottavaa, mutta en nyt sen takia himmaile oman blogini kanssa. Ei nämä mun suoritukseni mitään huippua ole, mutta toiset tekee ja opettelee, toiset vaan huutelevat ilkeyksiä, tällä elämänkokemuksella tietää jo, kuka vetää pisimmän korren.

60 cm radalla tämä oli mukamas pelottava, koska toisella puolella shakkiruudut ja koristeita (ks. kuvan vasen laita).  Hyppy siis voltin jälkeen. Haha, ei näytä pelottavalta kuvassa!

60 cm radalla en ehtinyt valmistautumaan, koska pois jääntien takia lähtönumero oli muuttunut. Ani kielsi hämmentävällä shakkiesteellä, jonka mustavalkoinen väritys on sellainen migreeninaiheuttajatyyppinen, ja lisäksi eteen oli laitettu irtonaisia shakkinappuloita koristeeksi (=mörköjä). Videosta näkyy kuinka se lähtee jo pitkältä matkalta punkemaan oikealle, ja minulla on ylipäätään vaikea saada oikea pohje läpi (valkku sanoo, että pohje pitäisi olla edempänä). Raipan olin laittanut vasempaan, koska ennakoin että Ani voisi oudoksua rekkaa, jossa tuomari ja sihteeristö olivat, mutta se oli turha pelko se. Täytyy jatkossa laittaa raippa oikeaan käteen, jotta saan apua tuohon pohkeeseen. Tämä kielto oli samantapainen kuin Kynnarin tilanne, mutta nyt osasin pysyä kyydissä. Voltin jälkeen Ani hyppäsi esteen ja muuten rata sujui ongelmitta. Note to self: tähtää enemmän kentän laidanpuoleiseen reunaan tälläisissä, kuin keskelle estettä, jos este on rakennettu kentän reunaan kiinni.

80 cm radalla este oli muutettu okseriksi.

Jalustin on luiskahtanut liian syvälle jatkaan... huokaus.

60 cm

80 cm rata oli ihan siisti suoritus, mutta tässä Ani pääsi kyllä vähän kiikuttamaan. Näin ollen lähestyimme useampaa estettä melko pitkillä laukka-askelilla ja piti varautua isoon ja lennokkaaseen hyppyyn. Ota siinä sitten semmoisen loikan jälkeen poni kiinni ja käännä tiukka käänne... juu ei. Eli meidän tiukemmat tiet uusinnassa jäi vaan haaveeksi. Keskityin pysymään kyydissä, ja ohjata ja ottaa kiinni sopivasti. Ei muuta kuin harjottelemaan. Oli tuosta kaahailusta se hyöty, ettei nyt hitaimmille nollaradoille asti pudottu. Olin muistaakseni 21/36 tai jotain sen suuntaista. 10 ratsukkoa sijoittui, joukossa meidän kisarevohkan kaksi muuta seuran edustajaa.

80 cm

Read More