Kuvausretki Laakspohjan Derbyyn | Equisara Photography -kuvasivusto avattu

Camilla Bäckström ja Calvados II 110cm aikaratsastusluokassa. Ratsastusseura Skaraa edustava ratsukko nappasi voiton hevosten 100cm ja 110cm luokissa.

Perjantaina ja lauantaina olin kuvaamassa Lohjan ratsastajien järjestämiä estekisoja Laakspohjan kartanon derbykentällä. Sain uuden järkkärin äitienpäivälahjaksi, ja olen sen myötä hurahtanut tähän kuvaamiseen. Tai siis nimenomaan estekilpailujen kuvaamiseen. Olen päässyt jutustelemaan muutaman muun hevoskuvaajan kanssa kentän laidalla, ja jokaisella taitaa olla vähän eri tulokulma siihen kuvaamiseen. Minua viehättää se vauhti ja meininki esteradalla.

Ajattelen kuvaavani ratsukkoa enemmän kuin hevosta (siis kun monesti näkee puhuttavan "hevoskuvauksesta") ja urheilusuoritusta enemmän kuin muotokuvaa. Vaikka onnistunut otos urheilusuorituksesta voi toimia muotokuvana myös.

Kimojen kuvaaminen auringossa vaaleaa taivasta vasten... eli kun säädöt ovat kohdillaan ruskeille hevosille, ovat ne pielessä kimojen kanssa, ja toisin päin. Jälkikäsittelyllä saa kuitenkin pieniä ihmeitä aikaan. Kuvassa Antti Kuosmanen ja Whizzer (Team Nissala).

Muotokuvissa kuvaajalla on (enemmän) aikaa luoda puitteet kuvalle ja työstää kuvaustilannetta rauhassa, jolloin kuvalle saadaan paras mahdollinen laatu. Estekilpailuja kuvatessa esteiden sijoittelu tulee kuvaajalle annettuna, ja siitä kokonaisuudesta täytyy etsiä sopivat kuvauskohteet. Valo saattaa tulla huonosta suunnasta, ja kiertää kisojen edetessä, jolloin paikkaa täytyy vaihtaa. Radalla saattaa olla jokin todella mielenkiintoisen näköinen este, mutta sen kuvaaminen ei olekaan mahdollista valotuksen takia. Tai sen mielenkiintoisen esteen edessä tai takana on jotakin, mikä ei sovi kuvaan.

Esteradan kuvauksessa kuvaajan on viritettävä itsensä laukaisemaan kamera juuri oikealla hetkellä. Järjestelmäkamera ottaa kyllä useamman kuvan sekunnissa "sarjatulella", mutta monien ratsukoiden vauhti on niin kova, että silloinkin on osattava ajoittaa laukaisu oikein. Hypyssä yleensä näyttävän näköisiä ovat ponnistusvaihe juuri kun takajalat ovat nousemassa tai ovat jo hieman ilmassa, liitovaihe, ja laskeutumisvaihe, kun etujalat ojentuvat maahan mutta takapää on vielä aivan ylhäällä. Tämä ei ole kiveen kirjoitettua, joku hevonen saattaa olla omituisessa asennossa em. vaiheissa, tai sen hyppy on kautta linjan hienon näköinen. Joka tapauksessa, sarjatulella kuvatessa osuu helposti näiden väliin, jos vain räiskii kuvia. Nopeasti sitä alkaa himoita enemmän - täydellistä kuvaa kertalaakista.

Tässä kuvaaja on nanosekunnin myöhässä liitovaiheen korkeimmasta kohdasta. Kuva on heti realistisemman oloinen, ja korvat töttöröllä kiitävä poni on aivan mahtava. Tämä vauhdikas poniratsukko jäi tunnistamatta.

Ratsukoiden vauhti ja hyppytekniikka vaihtelee, ja joku saattaa tehdä hassuja sammakkohyppyjä, jolloin sijoittelu menee pieleen. Hevonen voi tehdä pienellä esteellä valtavan loikan ylöspäin, ja ratsastajan pää jää pois kuvasta. Kun on kuvannut muutaman luokan muutamissa kisoissa, alkaa jo tunnistaa joidenkin ratsukoiden ominaispiirteitä. Kuten esimerkiksi ponit, joilla on taipumuksia kieltää, jolloin kuvaajan on paras olla tarkkana ja koittaa varmuuden vuoksi saada radan ensimmäisillä esteillä jokin hyvä otos.

Tuntematon ratsukko näyttää mallia vähän isommasta hypystä. Kuvaaminen on tasapainottelua rajaamisen suhteen - tiukemmalla rajauksella ratsastajan pää jää kuvasta odotettua isomman loikan kohdalla.

Koska itse pidän blogia ja harrastan esteiden hyppäämistä, ajattelen, että kuvaustyylini sopii tilanteisiin, jossa ratsastaja haluaisi kertoa tarinaa siitä, kuinka kilpailuissa meni, miltä tuntui, millainen hevonen oli, ja niin edelleen. Ajattelen kuvaavani enemmän someen kuin seinälle.

Yritän kuvata useamman kuin yhden esteen per ratsukko. Kuvaan myös yllättäviä tilanteita, kuten kieltoja ja selästä suistumisia. Nämä ovat tilanteita jotka kuuluvat tähän lajiin, ja jokainen kilpailuissa käynyt tietää, ettei se ole ruusuilla tanssia joka kerta. Kun kuvaan kiellon, kuvaan myös sen seuraavan hypyn, kun ratsukko selvittää ongelman. Silloin nämä kaksi kuvaa kertovat tarinaa sitkeydestä, jota hevosurheilussa tarvitaan.

Tuntemattoman ratsukon yllättävä hupsis -tilanne radalla. Hevosen ihmettelevä ilme on mainio, ratsastajan onneksi nosti päänsä pystyyn. Ratsastaja kerää itsensä hienosti parissa sekunnissa...

...ja ratsukko tekee tyylikkään loppuradan.

Olen avannut galleriasivuston https://equisara.smugmug.com/, josta kuviani voi katsella. Kuvaa klikkaamalla pääset galleriaan:

Kuvia voi myös ostaa digitaalisena, sekä leimalla että ilman. Kuvat ovat edullisia ja ostetut kuvat saa välittömästi ladattua palvelusta. Maksuvahvistuksessa sähköpostiin saapuu linkki, jota klikkaamalla kuva latautuu. Kuvia saa julkaista somessa (kuten Facebook tai blogi). Galleria toimii ulkomaisessa palvelualustassa, mutta minulla on toiminimi ja maksan verot Suomeen.

Tätä postausta kirjoittaessa valmiina ovat 80 cm ja 90 cm kuvat lauantailta, mutta jaksoin sitkeänä sissinä päivän loppuun eli lisää kuvia tulossa kun vaan valmistuu. Käsittelyn ja valikoinnin lisäksi kuvien lataaminen galleriaan vie todella paljon aikaa. Tämän takia kuvat päivittyvät galleriaan aina hieman viiveellä.

Kuvatarjontaa ja päivityksiä voit seurata gallerian Facebook-sivun kautta. Vinkkaan siellä aina kun uusia kansioita päivittyy, ja tykkäämällä sivusta saat tiedon omaan feediisi.