 |
| 80 cm rata, 2. este Kuvasta kiitokset: Heikki K. |
Alunperin olin ajatellut, että liian aikaista minulle, mutta yllytyshulluna sekaan vaan. Ja oikein mukavat kisathan nuo olivat, ilman muuta kannatti lähteä.
Ensin osallistuimme 80 cm avoimeen luokkaan, jossa clear round -arvostelu. Rata sujui oikein hyvin ja ainoa pieni tilanne oli tuomarilavan edessä kun poni oli menossa oikealle ja minä vasemmalle. Niin pari hassua pomppuaskelta siinä, tuomarikorokkeelta varmaan luulivat minun unohtaneen radan ja huusivat seuraavaa estettä. Mutta tosiaan paino hypyssä vähän oikealla, vaikka asetus oli vasemmalle, niin siitä tuo kommunikaatiokatkos. Tässä video:
90 cm rata ei sitten mennytkään ihan putkeen. Edellinen ratsukko ei ilmestynyt paikalle ja jouduin vähän yllätettynä liikkeelle kesken valmistautumisen. Olin huonossa kohtaa kenttää enkä sitten saanut tarpeeksi topakasti laukkaa käyntiin ennen ekaa estettä. Laukka näyttää kevyeltä ja siistiltä, mutta se turbovaihde jäi käynnistymättä. Tulimme huonosti esteelle, videolta näkyy kuinka askel liukuu. Pysyin tuossa loikassa mukana, mutta pasmat meni sekaisin. Seuraavalle esteelle laukka hyytyi ja kaarre meni vähän pitkäksi, joten lähestyin kakkosestettä hitaasti ja vinossa. Muistan vain ajatelleeni että no tuosta se nyt ei ainakaan varmaan mene yli, mutta niin vaan meni puhtaasti, ja minulla heilahti siitä sammakkoloikasta tasapaino ja jalat taaksepäin. Vasen jalustin lähti irti satulasta (mun estesatulassa on näköjään aika liipasinherkkä turvakannake jalkkarille) ja roikkui vaan siitä nahkalenksusta, johon se pää pujotetaan. Jalustimesta tietämättä olin tietenkin ihan, että tästä kaulalta kiivetään takasin selkään, mutta eihän se olisi mitenkään voinut onnistua. Joten komeasti laukkasin vatsallani kentän poikki vaappuen puolelta toiselle, ennen kuin tipahdin. Jalustin lensi kaaressa katsomon eteen kun poni porhalsi verkan portille, mistä sen noukin.
Tässä video:
Ja tässä sama hidastettuna, olkaa hyvät:
Tosiaan itse olin keikauksen jälkeen ihan ok, ilmeisesti lievä aivotärähdys, kun päätä särki muutaman päivän. Myös selkä otti vähän osumaa, mutta kiitos laadukkaan turvaliivin ja kypärän, en edes mustelmaa saanut.
Kisoissa putoamisesta en kyllä koe minkään sortin häpeää, näitä nyt sattuu ja tapahtuu. Olemme 90 cm tasolla tosi kokemattomia ja Hangossa esteet olivat tasan 90 cm eikä milliäkään vähemmän. Kun sitten huonon pompun saat siihen, niin kyllähän se loikka sitten tuntui, kun ratsastaa tuommoisella pikkuhepalla.
Päällimmäisenä fiiliksenä minulle jäi iso arvostus hevostani kohtaan. Vaikka nuo lähestymiset olivat noinkin pieleen ratsastettu, niin poni tsemppaa ja menee vaan. Super Ani! <3
Onneksi ei käynyt pahemmin! Voin samastua tilanteeseen, tuollaisissa loikissa on todella vaikea pysyä mukana, itse tipuin viimeksi tällä viikolla. Turvaliivi on kyllä ehdoton hypätessä! Ei kun kohti seuraavia kisoja! :)
VastaaPoistaJuuri näin, uutta matoa koukkuun vaan. Ja treeneissä on vähän haettu parempaa tasapainoa esteistunnassa. Uudesta turvaliivistä aion tehdä ihan oman postauksensa. :)
VastaaPoistaToivottavasti selvisit itsekin ehjin nahoin putoamisesta!