lauantai 16. tammikuuta 2016

Lapa jumissa

Hevoshieroja Erika Ruokamo kävi illalla hieromassa Anin. Mukava tunnelmavalaistus kuvassa johtuu solariumin lämpölampuista. Lämmintä oli, vaikka takana näkyy, kuinka ovenkarmit ovat jäässä.


Aloin epäillä että olisi tarvetta hoidolle, kun luin Anna Kilpeläisen sivuilta ratsun muodosta ja työskentelyasennon vaikutuksesta selän joustavuuteen. Kun hevosta ei ratsasta niin, että se käyttää selkäänsä oikein, aiheuttaa se pitemmällä tähtäimellä jäykistymistä ynnä muuta vaivaa, ja jäykkäselkäisen hevosen selässä ratsastajakin helposti alkaa heilua. Minullahan tämä heiluminen ja vaikeus istua hiljaa on tullut kuvioon nyt parin kuukauden aikana. Että kannattaisi varmaan katsoa, onko hevonen jäykkä selästään tai onko jotain muuta kremppaa.


Löydöksinä oli melko tiukka lavan alue molemmin puolin, ja myös oikea pitkä selkälihas oli jumissa. Erika kertoi hieroneensa Ania sen edellisen omistan kanssa säännöllisesti, mutta minun aikanani tämä oli siis ensimmäinen kerta.

Erikan kanssa juttelimme hyvin kokonaisvaltaisesti Anin tilanteesta, miten meillä sujuu, millainen viikkotreeniohjelma, ruokinta... oikeastaan koko kuva käytiin läpi. Sain Erikalta paljon hyödyllisiä neuvoja ja informaatiota.

Meillä on ratsastuksessa ollut ongelmaa eteenpäinpyrkimyksen puutteena, eli tamma jäkittelee, sekä taivuttaminen oikealle on vaikeampaa, ynnä muuta vastaavaa. Erika selitti, että jos lavan alue on tukossa ja kireä, rento eteenpäinsuuntautuva liike on hevoselle vaikea. Erityäin järkeenkäypää, mutta ei tuollainen itselle tule mieleen, koska etsin tietysti aina syytä omasta osaamattomuudesta. Erika myös sanoi, että Anilla on ennenkin ollut kaikenlaisia jumeja, että ihan kaikki ei nyt varmaan johdu minusta.

Erika myös katsoi satulan sopivuutta, ja otimme vasemmalta puolelta fyllipalan pois, koska lapa ei ole ihan symmetrinen ja satula hieman painoi ja liikkui ratsastaessa. Positiivisena huomiona oli että lihasta on pikkuhiljaa kehittymässä, sekä lapaan että taakse. Olen itsekjn huomannut että Ani jaksaa paremmin ja pidempään. Lihaksethan tipahtivat toipilasaikana (kirjoitan siitä joskus erikseen). Satulasta en alunperinkään ajatellut tulevan kovin pitkäkestoista, vaan piti saada jotain, jolla puoli vuotta rakennetaan kuntoa.


Lopuksi Erika näytti minulle oikeat venyttelyliikkeet, joilla pääsen venyttämään juuri niitä paikkoja, jotka Anilla olivat jumissa. Olin kyllä näitä tehnyt, mutta väärällä tekniikalla - tai siis ei näistä mitään haittaa ollut, mutta tekemäni liikkeet venyttivät eri paikkoja. Yllä olevassa kuvassa Erika tarjoaa porkkanaa siten, että Ani ottaa sen jalan takaa sivulta. (Olin aiemmin tarjonnut keskeltä.)

Hieronta olisi hyvä toistaa 1-3 viikon päästä. Erika on tulossa tallille viikon päästä ja silloin voidaan arvioida tehdäänkö hoito silloin vai vähän myöhemmin, riippuen siitä kuinka hyvin paikat tällä käsittelyllä aukeavat.



0 comments:

Lähetä kommentti

Kiva kun poikkesit. Jätä kommentti tänne! Kerro omista kokemuksistasi?